Häiriintynyt maanäyte



Kyseinen termi työllisti minua viime viikolla.

Pohjatutkimuksen tarjouksissa lisätyönä vilahdellut "Häiriintynyt maanäyte" alkoi askarruttamaan. Mitä se tarkoittaa ja mihin sitä käytetään? Google paljasti lähinnä kyseisen maanäytteen sisällön:

Häiriintynyt maanäyte:

  • Rakeisuuskäyrä
  • Maalaji näytesyvyydessä
  • Maalajin tiheys
  • Humuspitoisuus
  • Lietepitoisuus
  • Vesipitoisuus
  • Routivuus

Häiriintymätön maanäyte (samat kuin häiriintyneessä ja lisäksi):

  • Maalajin leikkauslujuus 
  • Konsolidaatiopainumat (savimaat)
  • Maalajin kokoonpuristuvuusominaisuudet
  • Maaperän saastuminen
  • Raskasmetallipitoisuudet

Selvä homma. Tarvitaanko me häiriintynyt maanäyte? Kysyin asiaa pohjatutkimuksia tekevän yrityksen edustajalta, ja sain kuin sainkin suoran vastauksen:

Jos teille tulee imeytys

Ok. Tuleeko meille imeytys? Oletin että tämä tarkoittaa nimenomaan hulevesien imeytystä. Olen aikaisemmin perehtynyt aiheeseen jonkin verran, ja muistinkin, että Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on "Hulevesien hallinta tonteilla"-ohjeessaan määritellyt, että:

Hulevedet pyritään ensisijaisesti imeyttämään ja hyödyntämään niiden syntypaikalla. Imeyttämisen mahdollisuus riippuu maaperäolosuhteista eikä sillä saa aiheuttaa rakennuksille kosteusvauriovaaraa. Vesiä ei myöskään saa imeyttää perustusten kuivatusjärjestelmään. 

Tämä tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi pyrkiä imeyttämään hulevedet, joka tarkoittaisi sitä, että me tarvitsemme häiriintyneen maanäytteen, koska muutenhan emme voi tietää onko meidän mahdollista imeyttää hulevesiä.

Onneksi asia ei ole näin yksiselitteinen. Otin jälleen puhelimen kauniiseen käteen ja lähdin soittelemaan. Helsingin kaupungin kanssa asioiminen on ennennäkemättömän jouhevaa. Eri henkilöiden yhteystiedot ovat selvästi esillä, ja heitä on helppo tavoittaa. Jos puhelimeen ei vastata, niin useimmiten kyseinen henkilö soittaa perään. Loppujenlopuksi sain vastauksen rakennusvalvonnan neuvonnasta:

Meidän tonttimme on pieni. Se lohkotaan vanhasta tontista, joka on sellaisella alueella, jossa asemakaava on kymmeniä vuosia vanha. Tontin vieressä kadulla kulkee hulevesiviemäri, eikä kaavassa ole määritelty hulevesiä sen tarkemmin. Näistä syistä hulevesiä ei ole tarvetta lähteä erikseen imeyttämään, vaikka rakennusvalvonnan ohjeessa sitä pidetäänkin ensisijaisena vaihtoehtona.

Olen jälleen kerran vähän viisaampi. Yksi syy miksi selvittelen näitä asioita itsekeni, enkä esimerkiksi suunnittelijan kanssa, johtuu siitä, että tonttikauppa ei ole vieläkään varmistunut. Pohjatutkimus tehdään siitä huolimatta, koska olemme esisopimuksessa sopineet, että tontin myyjä maksaa sen teettämisen. Yritän tontin varmistumiseen saakka pitää kustannukset kurissa. Tähän mennessä rahaa on palanut 75€ (kaupanvahvistajan palkkio) + 80€ (kantakartta digitaalisessa muodossa) + tuntikaupalla aikaa. Sen verran siis tulee takkiin jos tonttikauppa peruuntuu.

Pohjatutkimus tullaan tekemään n. kuukauden päästä. Siihenkin liittyy omat kommervenkkinsä. Niistä tuonnempana.

1 kommentti:

  1. Hyvä, että jaksat selvitellä! Monesti rahaa säästyy kun jaksaa ottaa asioista selvää, eikä maksa turhasta!

    VastaaPoista

Sisällön tarjoaa Blogger.